Saaristo- ja rannikkopitäjiin perustettiin kalastajaseuroja 1800-luvun lopulta alkaen. Niiden pääasiallinen tarkoitus oli kalastajaväestön henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin kohottaminen. Usein perustettiin yhdistettyjä maamies- ja kalastajaseuroja. Siispä joulukuun 5. päivänä 1915 kokoonnuttiin Kettelin Arvo-Mikolaan perustamaan nykyistä Pyhämaan Kalastajaseuraa. Kokouksesta kerrotaan pöytäkirjassa seuraavasti: ”1§ Kun maanvlijelysneuvos Lauri Kaipio ja kalastuksen neuvoja A. Haapala olivat pitäneet alustuksen maamies- ja kalastaseuran hyödystä ja merkityksestä alettiin keskustelemaan seuran perustamisesta. 2§ Kokous valitsi puheenjohtajakseen neuvos A. Haapala ja kirjuriksi neuvos Kaipio. 3§ Pitemmän keskustelun jälkeen päätettiin perustaa maamies- ja kalastajaseura, jonka nimeksi päätettiin panna Pyhämaan maamies- ja kalastajaseura.” Jäseniksi ilmoittautui heti 50 henkilöä. Pitkäluotolainen Frans Suomi valittiin seuran väliaikaiseksi puheenjohtajaksi ja väliaikaisen sihteerin tittelin sai Juho Arvo.

1916 väliaikaisena puheenjohtajana toimi Armas Hautanen, joka jatkoi myös seuraavana vuonna, jolloin väliaikaisen sihteerin pestiä hoiti Yrjö Arvo. Nämä miehet jatkoivat toimissaan vuoteen 1918 asti, jolloin puheenjohtajaksi valittiin Johannes Kämäri. Hän jatkoi puheenjohtajana aina oletettavasti vuoteen 1922 asti seuranaan 40-luvulle asti jatkanut sihteeri Yrjö Saarinen. Frans Suomi sai virallisen aseman puheenjohtajana vuonna 1923.

Ennen sotavuosia Pyhämaan maamies- ja kalastajaseura piti vuosittain 1-4 kokousta, järjesti iltamia ja erilaisia kursseja kuten metsänhoito-, kasvitarha-, tallukka- ja ruuanlaittokursseja. Näistä tapahtumista kerrotaankin monesti 1930-luvun Uudenkaupungin Sanomissa, joista on tietoja poimittu Entisajan elämää Pyhämaassa -kirjoihin. Seuran toimesta järjestettiin myös kaksipäiväiset Maamies- ja kalastajapäivät, joilla mm. luennoitiin hauen mädin hedelmöittämisestä ja puutarhanhoidosta, purjehdittiin kilpaa kalastusveneillä sekä mittelöitiin silakan perkaamisessa ja ladonnassa, ojan luonnissa ja metsänhoidossa. Noina vuosina suunniteltiin myös oman seurantalon rakentamista. Kalastusvakuutusyhdistyksen perustamisesta keskusteltiin useana vuonna. Seura hankki myös heinänsiemenen kylvökoneen, joka nykyään viettää eläkepäiviään Onnelan suulissa Kettelissä. Vuonna 1929 seura otti vastuulleen Sasinkarin kalastusloiston hoitamisen.

Kerrotaanpa purjehduskisasta sellaista tarinaa, että kilpailuun osallistui muiden kalastajien ohella myös Ketteliläinen Matti Ylinen veneineen. Koska purjehduskilpailun alkumatka oli vastatuuliosuutta, ottivat kilpailijat baarlastikseen kiviä, paitsi Ylinen, joka otti räätäli Heinosen. Heti kilpailun alussa Ylisen baarlasti osoittautui varsin toimivaksi. Puolimatkan kääntöpaikalle tullessa hän olikin jo hyvissä asemissa kilpailun kärjessä. Kun kääntöpaikan jälkeen alkoi myötätuuliosuus, ei baarlastia enää tarvittu ja kilpailijat heittivät sen mereen saadakseen veneensä nopeammiksi. Mutta syystä tai toisesta ei Ylinen tätä mahdollisuutta käyttänyt hyväkseen, ja niinpä loppumatkalla kilpakumppani yksi toisensa jälkeen ohitti Ylisen ja hän jäi lopulta kilpailussa viimeiseksi.

1940-1950-luvut

Vuosina 1940- 1959 Maamies- ja kalastajaseura järjesti edelleen kokouksia 1-4 kertaa vuodessa. Lauri Laivo valittiin uudeksi puheenjohtajaksi vuonna 1940, ja hänen seuraajanaan toimi vuodesta 1942 vuoteen 1974 asti kirkonkyläläinen Toivo Hyökyvirta. Vuonna 1953 otettiin hoidettavaksi Kellokarin loisto Sasinkarin loiston lisäksi. Seura järjesti tupailtoja sekä hauenviljely- ja verkonkudontakilpailuja. Hauenviljelykilpailut toimivat siten, että virtaavaan veteen asetettiin 60-100 litrainen, molemmista päädyistään veden vaihtumiseksi verkkoikkunoilla varustettu laatikko. Laatikon suojaksi aseteltiin sitten esimerkiksi katajanoksia. Kiertävä tarkastaja katsasti viljelyn etenemisen, ja vuoden lopulla palkittiin parhaat osanottajat mm. hopealusikoilla. Tämän toiminnan ansiosta oli näillä alueilla tuon vuosikymmenen aikana erittäin hyvä haukikanta. Pyhämaan kalastajaseura antoi jäsenilleen luottoa pyydysten ja kalastustarvikkeiden yhteisostoon. Se myös toimi kalastustarvikkeiden välittäjänä koko 1950-luvun.

Tuona vuosikymmenenä, tarkalleen ottaen 1945, Maamies-ja kalastajaseuran toimet eriytettiin, jolloin kalastajat jatkoivat nimellä Pyhämaan Kalastajaseura. Viitisen vuotta myöhemmin se liittyi Varsinais-Suomen kalastajaliiton jäseneksi. Kalastajaseura teki myös jonkin verran avustustyötä, nimittäin se tuki pyydyksensä menettäneitä kalastajia ja vuonna 1958 Merikarvialla hukkuneiden kalastajien perheitä. Pyhäsalmelle perustettiin kalahautomo. Noina vuosina hylkeet tuhosivat saaliita ja verkkoja niin paljon, että seura anoi ministeriön lupaa käyttää myrkkysyöttejä hylkeiden torjumiseen.

1960-luvulta eteenpäin

60-luvulta vuoteen 1979 kalastajaseura kokoontui vuosittain 2-3 kertaa. Sasinkarin ja Kellokarin hoitaminen lopetettiin. Mm. Risto Suomi ja Jalmar Luotonen rakensivat vuonna 1960 Kettelissä järjestetyllä veneenrakennuskurssilla veneet opettajana toimineen Viljo Araston vinkeillä. Kyseiselle kurssille osallistuivat myös Väinö ja Tarmo Jalava sekä Leo Tähtinen ja Paavo Laine.

Kalastusvälineiden välitystoiminta sai päätöksensä 1960-luvulla. Yhä kuitenkin hoidettiin kalahautomoa ja järjestettiin hupitoimintaa kuten tupailtoja ja elokuvaesityksiä. Seura myöskin osallistui Ihamonlahden ruoppaushankkeeseen sekä alusti Ihamontien perusparannushankkeen. Olipa Pyhämaan Kalastajaseura alullepanijana ja vahvasti mukana Pitkäluodon Kalasataman perustamisessa. Se myös otti kantaa öljynjalostamohankkeeseen, joka näkyi mm. keväällä -73 Neste Oy:n laatimassa kartassa Kettelin jalostamon vaikutusalueelle merkittyinä kahdeksana kalastuslohkona ja rysien sijaintipaikkana. Vuonna 1974 valittiin uudeksi puheenjohtajaksi Viljo Saari Pitkäluodolta. Seura osallistui tuona ajanjaksona Suomen rannikkoalueen Meritaimenten istutusohjelmaan. Tämän ansiosta taimenkanta vahvistui huomattavasti 1980-luvulla, mutta hiipui sitten hylkeiden määrän kasvaessa.

1980- 90-luvulla kalastajaseura kokoontui vain 1-2 kertaa vuodessa. Jäsenmääräkin oli näinä vuosina enää 23- 45. 1981 Tauno Aalto valittiin sihteerinä vuodesta 1940 asti toimineen Väinö Jalavan tilalle. Seura esitti monena vuonna peräkkäin varasto- ja huoltorakennuksen rakentamista Pitkäluodon Kalasatamaan, mutta tämä ei käynyt toteen. Myöhemmin Kalaliike J. Vähätalo rakensi paikalle oman hallinsa. Jälkeenpäin seura esitti varastorakennuksen rakentamista Kalasatamaan. Kalastajaseura osallistui vuosittain Pyhämaan vesillä kalanistutuksia.

Vuonna 1985 seura juhlisti 70-vuotispäiviään Pyhämaan Nuorisoseuran talolla. Puheenjohtaja Viljo Saari piti tervetulopuheen. Varsinais-Suomen Kalastajaliiton toiminnanjohtaja Johannes Pelkonen piti juhlapuheen ja Veli-Matti Rantamaa luki seuran historiikin. Juhlassa muistettiin myös ansioituneita jäseniä: Kalatalouden Keskusliiton hopeiset ansiomerkit saivat Albert Virtanen, Eddi Aalonen ja Ahto Rantamaa. Kalatalouden Keskusliiton viiri luovutettiin Väinö Jalavalle. Varsinais-Suomen Kalastajaliiton viirin saivat Viljo Saari, Lauri Kouhi, Heimo Laine ja Tuovi Kaupinsalo. Merkit ja viirit luovuttivat Johannes Pelkonen ja Pyhämaan Kalastaseuran sihteeri Tauno Aalto. Ja kuten kaikilla juhlilla, myös näillä oli huvinsa. Koululaiset Pia ja Mirva lauloivat, pidettiin arpajaiset ja illan päätteeksi vielä pistettiin jalalla koreaksi, kun Sammumattomat aloitti tanssimusiikin.

2000-luku

Seuran toiminta vilkastui jälleen 2000-luvulla. Se on kokoontunut vuosittain 1-4 kertaa ja jäsenmäärä on 15 vuoden aikana noussut 46:sta 100:n henkilöön. Kalanistutuksiin on osallistuttu edelleen, ja seuran nettisivuilta selviää, että mm. vuonna 2008 istutettiin 2380 ja seuraavana vuonna 1000 siianpoikasta. Vuonna 2010 kalanistutukseen osallistuttiin 800 eurolla ja 2014 istutettiin vaellussiikaa Vintriltä ja Pyhäsalmelta 1000 euron arvosta. Vuonna 2009 valittiin Juha Johtela 1999-2008 aikana sihteerin hommaa hoitaneen Seppo Lambergin paikalle.

Vuonna 2001 kalastajaseura taasen teki kannanoton Selkämeren kansallispuistohankkeeseen sekä antoi kirjelmän, jossa vaadittiin lisää hylkeenpyyntilupia sekä aloitettiin hylkeenkestävä siikarysähanke. Ottipa seura myös monena vuonna osaa Marttojen ja seurakunnan organisoimaan Kalasunnuntai-tapahtumaan. Pitkäluodon Kalasatama-hanketta, jonka tavoitteena oli saada Kalasatamasta ammattikalastuksen, kalastusmatkailun ja kalankasvatuksen keskus, pidettiin yllä vuosina 2003- 2006. Uudenkaupungin kaupunginvaltuusto teki visiitin paikanpäälle 2006. Vuonna 2009 valittiin uusi puheenjohtaja Seppo Lamberg   vuosina 1990-2009 kyseisessä toimessa olleen Seppo Saarin tilalle. Samaisena vuonna Kalastajaseuran johtokunnan alaisena toimiva satamatoimikunta starttasi toimintansa ensimmäinen huhtikuuta rannikkokalastajien huoltorakennuksen valmistuttua kalasatamaan.

Satamatoimikunta onkin tehnyt paljon hankintoja uusien ja vanhojen kalastajaseuran jäsenten hyväksi. Vuonna 2009 se mm. hankki tarpeelliset siivousvälineet, asianmukaiset työvaatteet kalastajille sekä erilaisia pieniä kodinkoneita kuten mikron sekä kahvin- ja vedenkeittimen. 2011 ostettiin vakuumikone ja 2013 trukki. Koska varastotilaa tarvittiin kiperästi lisää, hankittiin vuonna 2014 varastokontit. Vuonna 2015 hankittiin painepesuri sekä pyydysten säänkestävien yhteystietolipukkeiden tekoon tarkoitetut stanssit kaikkien jäsenten käyttöön. Tämä mahdollistaa nuorten kalastajien helpon alalle tulon, sillä omia tiloja ei tarvitse heti hankkia.

Kalastajaseura toi esille Kuljun Kankronlahden kanavahankkeen vuonna 2008. Se tuskin tulee toteutumaan, mutta vuonna 2013 kaupunki toteutti Makeanvedenaltaan rakentamisen yhteydessä asetetun velvoitteensa Siiankarinrauman, Kuljun ja Taipaleenlahden välin ruoppauksen.

Pyhäsalmen vanha hautomorakennus purettiin kalastajaseuran toimesta vuonna 2007. Nykyaikainen kalahautomo ja Pitkäluodon Kalasataman huoltorakennus taasen vihittiin kalastajien käyttöön 12.5.2009. Hautomoa hallinnoi Uudenkaupungin kalastusalue. Sen avulla ylläpidetään Pyhämaan kalanhaudontaperinnettä.

Pyhämaan Kalastajaseura on toiminut näkyvästi koko 2000-luvun ajan. Kesäisin kalastajaseura on järjestänyt näytöksiä, lasten risteilyitä ja onkikilpailuja sekä ottanut menestyksekkäästi osaa Vainilan rannassa pidettyihin sokkosoudun maailmanmestaruuskisoihin jokavuotisessa Luodolla tuulee – tapahtumassa. Vuonna 2000 seuran huvitoimikunta muutettiin huvi- ja kilpailutoimikunnaksi. Tämän jälkeen ovatkin Pyhämaan tienvarret täyttyneet usein niin pilkki-, onki- ja haukikilpailujen kuin myös hauen uistelukilpailujen ilmoituksista. Osallistujamäärät ovat aina olleet runsaita. Vuodesta 2007 asti seura on järjestänyt elokuun lopulla valtakunnallisen kalastuspäivän Pyhämaan kirkonkylän koululla. Koululaisten Kalapäivään puolestaan osallistuivat vuonna 2013 Pyhämaan ja Pyhärannan Rohdaisten koulut, 2014 edellisten lisäksi myös Reilan koulu otti osaa.   Kyseisessä tapahtumassa on koululaisille jaettu kalatietoutta ja kalajulisteita, lahjoitettu koululle onkia, vapoja, harjoitusvirveleitä sekä kalaverkkoja lippuineen ja naruineen päivineen.

Ahkera ja monipuolinen toiminta on suonut Pyhämaan Kalastajaseuralle Kalatalouden Keskusliiton tunnustuspalkinnon ja Vuoden 2007 Ammattikalastajaseura-arvon tunnustuksena esimerkillisestä toiminnasta kalatalouden kehittämiseksi. Yleensä ko. palkinto myönnetään ansiokkaille henkilöille tai taholle, ja Pyhämaan Kalastajaseura on ainut kalastajaseura, jolle on tämä tunnustus myönnetty. Joulukuussa 2015 päästänkin juhlistamaan 100-vuotiasta Kalastajaseuraa, jonka vilkkaana ja monimuotoisena säilyneessä toiminnassa on tällä hetkellä mukana jäseniä 101 + kaksi kunniajäsentä Viljo Saari sekä Ahto Rantamaa.

Emilia Heijari