Kulju – Taipleenlahti


Kulju on matala ja ruovikkoinen merestä irtikuroutuva lahti, jonka linnusto on varsin edustava. Kuljussa pesii 12 vesilintulajia, joitten yhteisparimäärä on noin 130. Tärkeimpiä vesilintujen pesimäpaikkoja ovat Kuljun pohjoisranta ja Lammaskartan ja sen viereisen pikkusaaren itäranta. Runsaimmat lajit ovat silkkiuikku, kyhmyjoutsen, sinisorsa, telkkä, isokoskelo ja nokikana. Lisäksi alueella pesii haapana, tavi, heinätavi, punasotka ja tukkasotka. Kahlaajien määrä on metsävikloa ja rantasipiä lukuun ottamatta pieni. Kuljun ruovikot ovat laajoja , mikä näkyy erityisesti ruokokerttusen ja pajusirkun runsautena. Lisäksi alueella pesii myös ruskosuohaukka ja viiksitimali.

Kuljun linnustollisesti merkittävimpiä lajeja ovat mm. kurki, pikkutikka ja varpuspöllö. Kosteikkolinnusto on varsin monipuolinen ja karujen vesien kuikkakin ruokailee lahdella. Hyvän lintuveden tunnuslajit lapasorsa, heinätavi ja punasotka pesivät alueella. Kuljun merkittävyyttä lintuvetenä lisäävät lukuisat pesimäaikana lahdella ruokailevat linnut, joista tärkeimpiä ovat monet petolinnut ja lokkilinnut. Muuttoaikoina Kulju on merkittävä levähdysalue tuhansille vesilinnuille; sorsille, sotkille, laulujoutsenille ja muille. Lisäksi se on yksi Suomen tärkeimmistä kerääntymispaikoista uhanalaiselle räyskälle . Uivelolle se on tärkeä muutonaikainen levähdyspaikka, samoin kuin pikkulokille. Kuljun monipuolisuutta lisäävät monet yölaulajat ja muutonaikaiset kahlaajat.

Taipaleenlahti ei ole yhtä suljettu kuin Kulju ja veden vaihtuvuus on parempi. Lahti on kuitenkin hyvin sokkeloinen, saarien, luotojen ja karien pirstoma sekä vesialueeltaan hyvin kivikkoinen. Suurimmat saaret ovat metsäisiä. Niiden keskiosat ovat havupuuvaltaisia ja rannat kasvavat tervaleppää. Pienemmät saaret ja luodot ovat lähes puuttomia. Taipaleenlahden etelärantaan rajoittuu poikkeuksellisen laaja Takaperän vanhan metsän alue. Metsän linnustoon kuuluvat mm. pohjantikka, palokärki, hiirihaukka ja kanahaukka sekä lukuisa joukko tyypillisiä kuusivaltaisten metsien ja rehevien rantametsien lajistoa.